Jos polttoainetta on 1000 kg ja kosteus 33% (3748 kW)

Lauhteen lämpötila

Perinteisessä mallissa paluuveden korkea lämpötila aiheuttaa ongelmia. Ongelmat johtuvat siitä että talteenoton lauhteen lämpötila on matala. Lauhteen lämpötila on saatu nousemaan usean parannuksen johdosta:

- Prosessin ohjaus, pumppuja ohjataan savukaasun ja paluuveden lämpötilojen mukaan, eikä pelkästään kattilantehon mukaan, jolloin vesimäärät saadaan minimoitua ja lämpötilaerot maksimoitua. Prosessin ohjaus tapahtuu 0,3°C tarkkuudella.

- Rakenne:

1.Sumutus on toteutettu niin ettei synny päällekkäisyyttä, eikä myöskään kuolleita kohtia, eikä seinämävirtauksia. Päällekkäisyyksissä lauhteen lämpötila laskee, kuolleista kohdista ei saada lauhdetta ja savukaasun loppulämpö nousee, seinämävirtauksista lauhteen lämpötila laskee. Näistä johtuen pumppausta on saatu vähennettyä 17-25%.

2.Talteenotto yksiköiden rakenne on tehty virtausteknillisesti paremmaksi, jolloin kaasut kohtaavat tasaisesti täytekappeleiden alapinnan. Tällöin täytekappaleista saadaan täysi hyöty ja lauhteen lämpötila nousee.

- Palamisilman kostutus, palamisilman kostutuksella saadaan aikaan sama vaikutus kuin märällä polttoaineella, eli savukaasun kastepiste nousee, jolloin lauhteen lämpötila nousee, mutta palamisilman kostutuksella ei kattila teho laske kuten märällä polttoaineella, koska vettä ei tarvitse höyrystää polttoaineesta vaan se tulee jo valmiiksi höyrynä. Kattilateho kasvaa palamisilman kostus tehon verran.

Kaukolämmön paluuveden noustessa talteenoton vaihdinteho laskee, koska myös vaihtimelta palaavan lauhteen lämpötila nousee. Palamisilman kostutuksella varustetulla pesurilaitteistolla saadaan tilannetta hyödynnettyä siirtämällä lämpö palamisilmaan höyrynä, jolloin taas kastepiste nousee ja niin edelleen, katso edellinen kohta. Käytännössä huomasimme kun vaihdinteho laski esim. n. 400 kW niin kasvoi kostutusteho n. 400 kW.

Huom.! Palamisilman kostutuksessa käytetty samoja rakenteellisia parannuksia kuin lämmön talteenotossa.

Rakenteellisilla parannuksilla saatiin lietteen poistosta toimiva, koska ongelmallista ruuvi-kuljetinta ei tarvita vaan liete poistuu nestemäisenä ja neutraloituna ulkona sijaitsevaan umpisäiliöön.

- Päällekkäisien virtauksien poistolla saatiin pumppujen kokoa ja täytekappaleiden määrää pienennettyä.

- Päällekkäiset virtaukset aiheuttavat 3-4 asteen pudotuksen lauhteen lämpötilaan, yhden asteen vaikutus talteenottotehossa on n. 100 kW.

- Rakenteellisilla parannuksilla pesurilaitteiston säätöalue on 100 %:sta alle 10 %:iin, kun se perinteisellä laitteistolla on 100 %:sta 50 %:iin. (Suutin paineet/virtaukset)

- Vertailu perinteisellä pesurilaitteistolla varustettuihin kaukolämpölaitoksiin:

Kauhajoella palamisilman kostutuksella saatu talteenottoenergia 1910 MWh.

Kostealla polttoaineella kattilan huipputeho jää saavuttamatta, esimerkiksi 48 % kostealla polttoaineella kattila teho on noin 12 % pienempi kuin 30 % kostealla polttoaineella.

Jos polttoaine on 30% kostea, paluuvesi nousee 45 – 55°C, perinteisen talteenottoteho laskee 40%, kun taas tällä vain 5%.

- Kauhajoen Lämpöhuollon kaikkien kiinteän polttoaineen kattiloiden yhteyteen on rakennettu mallin mukainen pesuri.